Mustako yrittäjä?

. 11/11/2017 .


Olen ihaillut yrittäjänaisia niin kauan kuin muistan. Esikuvinani on monenmoista lahjakasta naista tyylitietoisesta Olivia Palermosta aina suomalais-somalialaiseen muslimiaktivistiin Maryan Abdulkarimiin, mutta yrittäjillä on tietty paikka sydamessäni. Yrittäjäksi ryhtyminen ei nähkääs vaadi pelkkää osaamista ja aikaa, vaan myöskin rutkasti rohkeutta. Sellaista uskallusta ei ole meitsiltä vielä löytynyt.

Yrittäjyys on kuitenkin käynyt mulla mielessä. Varmaan kymmeniä, ellei satojakin kertoja siitä saakka kuin valmistuin työttömäksi graafikoksi. Olen näppärä käsistäni, kielitaitoinen, menevä tyyppi ja omaan taitoja, jotka voisin valjastaa hyväksi bisnekseksi — jos vaan uskaltaisin hypätä kymmenestä metristä yrittäjähaiden sekaan. Luovuudestani ja ideoistani voisi tulla yritys, joka kannattelee omaa puolikastani taloudestamme opiskellessani unelma-ammattiini. Se tuntuu niin kutkuttavalta ajatukselta, kuin tuhannelta perhoselta vatsassa, mutta samalla yhtä pelottavalta kuin ihanaltakin. Niin pelottavalta, että mahassa myllertävät perhoset tekisi mieli nytkin kakistaa ulos.

”Haluan toteuttaa itseäni ja luovuuttani myös duunikseni, en pelkkänä harrastuksena.”


Mä olen kyllästynyt istumaan saman ruudun ääressä ja vääntämään ruuvia, saamatta työstäni sen kummempaa kiitosta. Fiilaatko? Ei siinä, ettenkö olisi kiitollinen: saan ihan jees palkkaa verrattuna työmäärääni ja olen varsin onnekkaassa asemassa ollessani työllistettynä tänhetkisessä tilanteessa. Työstäni puuttuu kuitenkin sitä jotain... Mä olen vain yksi muurahainen, käsipari ja nelinumeroinen luku HR:n taulukossa. Ei tässä duunissa ole sielua tai palkintona minkäännäköistä mielihyvää, vaan kaltereita, jotka puristaa niin pirusti, ettei malta saada henkeä. Mitä enemmän ajattelen yrittäjyyttä, sitä enemmän se tuntuu omalta vaihtoehdolta. Tänhetkiset tunnetilat ovat kuin painekattila, joka pamahtaa ihan just. Liipaisinsormi on niin herkällä, että fantasioin päivittäin sanoista irtisanoutuminen ja vapaus.


Ymmärsin, että nyt jos joskus on aika liittyä menestyneiden ja rohkeiden yrittäjien riviin. En tule irrottautumaan oravanpyörästä ikinä ilman lottovoittoriviä(enkä edes lottoa), mutta voin kantaa verokorteni kekoon JA tehdä sitä, mistä nautin.

Ihan rehellisesti kahden kesken(sinä ja ruutu), mulla on vähän pupu pöksyssä. Yrittäjyys on itselleni yksi maailman pelottavimmista asioista, heti käärmeiden ja korkeiden paikkojen jälkeen, vaikken olekaan menettämässä mitään näin alkuun. Mullahan ei ole harmaintakaan aavistusta verotuksesta, toiminimistä, laskutuksesta tai muista byrokratian nautinnollisista hedelmistä. Kuulostaa hyvältä, eikö? Ummikko yritysmaailmassa. Tässä onkin se jutun juju, mä meinaan kuule ottaa teidät lukijat mukaan mun roadtripille yrittäjyyden saloihin, vaikka siitä kirjotellaankin suht runsaasti. Mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja läpinäkyvästi! Jaan kooooooooko matkani pohjalta huipulle, ehkä jopa takaisin pohjalle. Syteen tai saveen, aion ainakin yrittää... Yrittää!

Ei mennä ihan vielä Matkalla yrittäjäksi-postaussarjan ensimmäiseen osaan, mutta sen verran voin paljastaa, että liikeideani pyörii vahvasti sisällöntuoton ympärillä. Ajattele yksi pit stop kaikelle sisällön tarpeillesi aina ideasta kuvaan, editointiin ja stooriin asti!


Keskustellaanko muuten vielä hetki yrittäjyydestä? Minkälainen kuva teillä on yrittäjistä ja yrittämisestä?

Muistan joskus vuosia sitten, miten yrittäjyys oli ennemminkin turha riski ilman timanttista liikeideaa. Nykyään tuntuu siltä, että yrittäjiä pyörii vähän siellä täällä ja jokaisella tuntuu olevan jotain sivubisnestä meneillään. Monet ovat ruvenneet yrittäjiksi ilman minkäännäköistä koulutusta tai kokemusta ja vielä menestyneetkin siinä! Jengi on kehittänyt menestyviä yrityksiä mitä ihmeellisimmistä asioista somen ja muun median aikakaudella, mikä on tajuttoman siistiä ja ihailtavaa! Ja mikä tärkeintä, jos kaikilla muilla riittää rahkeet, niin miksei mullakin? Siitä mä lähden ottamaan selvää ;)

Tiedän, että sielä ruudun toisella puolella riittää yrittäjiä! Jakakaa hei iloa tännekin, minkälaisia kokemuksia teillä on yrittäjyydestä? Onko kellään vinkata jonkinmoista kurssia aloittelevalle yrittäjälle?




Olen ihaillut yrittäjänaisia niin kauan kuin muistan. Esikuvinani on monenmoista lahjakasta naista tyylitietoisesta Olivia Palermosta aina suomalais-somalialaiseen muslimiaktivistiin Maryan Abdulkarimiin, mutta yrittäjillä on tietty paikka sydamessäni. Yrittäjäksi ryhtyminen ei nähkääs vaadi pelkkää osaamista ja aikaa, vaan myöskin rutkasti rohkeutta. Sellaista uskallusta ei ole meitsiltä vielä löytynyt.

Yrittäjyys on kuitenkin käynyt mulla mielessä. Varmaan kymmeniä, ellei satojakin kertoja siitä saakka kuin valmistuin työttömäksi graafikoksi. Olen näppärä käsistäni, kielitaitoinen, menevä tyyppi ja omaan taitoja, jotka voisin valjastaa hyväksi bisnekseksi — jos vaan uskaltaisin hypätä kymmenestä metristä yrittäjähaiden sekaan. Luovuudestani ja ideoistani voisi tulla yritys, joka kannattelee omaa puolikastani taloudestamme opiskellessani unelma-ammattiini. Se tuntuu niin kutkuttavalta ajatukselta, kuin tuhannelta perhoselta vatsassa, mutta samalla yhtä pelottavalta kuin ihanaltakin. Niin pelottavalta, että mahassa myllertävät perhoset tekisi mieli nytkin kakistaa ulos.

”Haluan toteuttaa itseäni ja luovuuttani myös duunikseni, en pelkkänä harrastuksena.”


Mä olen kyllästynyt istumaan saman ruudun ääressä ja vääntämään ruuvia, saamatta työstäni sen kummempaa kiitosta. Fiilaatko? Ei siinä, ettenkö olisi kiitollinen: saan ihan jees palkkaa verrattuna työmäärääni ja olen varsin onnekkaassa asemassa ollessani työllistettynä tänhetkisessä tilanteessa. Työstäni puuttuu kuitenkin sitä jotain... Mä olen vain yksi muurahainen, käsipari ja nelinumeroinen luku HR:n taulukossa. Ei tässä duunissa ole sielua tai palkintona minkäännäköistä mielihyvää, vaan kaltereita, jotka puristaa niin pirusti, ettei malta saada henkeä. Mitä enemmän ajattelen yrittäjyyttä, sitä enemmän se tuntuu omalta vaihtoehdolta. Tänhetkiset tunnetilat ovat kuin painekattila, joka pamahtaa ihan just. Liipaisinsormi on niin herkällä, että fantasioin päivittäin sanoista irtisanoutuminen ja vapaus.


Ymmärsin, että nyt jos joskus on aika liittyä menestyneiden ja rohkeiden yrittäjien riviin. En tule irrottautumaan oravanpyörästä ikinä ilman lottovoittoriviä(enkä edes lottoa), mutta voin kantaa verokorteni kekoon JA tehdä sitä, mistä nautin.

Ihan rehellisesti kahden kesken(sinä ja ruutu), mulla on vähän pupu pöksyssä. Yrittäjyys on itselleni yksi maailman pelottavimmista asioista, heti käärmeiden ja korkeiden paikkojen jälkeen, vaikken olekaan menettämässä mitään näin alkuun. Mullahan ei ole harmaintakaan aavistusta verotuksesta, toiminimistä, laskutuksesta tai muista byrokratian nautinnollisista hedelmistä. Kuulostaa hyvältä, eikö? Ummikko yritysmaailmassa. Tässä onkin se jutun juju, mä meinaan kuule ottaa teidät lukijat mukaan mun roadtripille yrittäjyyden saloihin, vaikka siitä kirjotellaankin suht runsaasti. Mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja läpinäkyvästi! Jaan kooooooooko matkani pohjalta huipulle, ehkä jopa takaisin pohjalle. Syteen tai saveen, aion ainakin yrittää... Yrittää!

Ei mennä ihan vielä Matkalla yrittäjäksi-postaussarjan ensimmäiseen osaan, mutta sen verran voin paljastaa, että liikeideani pyörii vahvasti sisällöntuoton ympärillä. Ajattele yksi pit stop kaikelle sisällön tarpeillesi aina ideasta kuvaan, editointiin ja stooriin asti!


Keskustellaanko muuten vielä hetki yrittäjyydestä? Minkälainen kuva teillä on yrittäjistä ja yrittämisestä?

Muistan joskus vuosia sitten, miten yrittäjyys oli ennemminkin turha riski ilman timanttista liikeideaa. Nykyään tuntuu siltä, että yrittäjiä pyörii vähän siellä täällä ja jokaisella tuntuu olevan jotain sivubisnestä meneillään. Monet ovat ruvenneet yrittäjiksi ilman minkäännäköistä koulutusta tai kokemusta ja vielä menestyneetkin siinä! Jengi on kehittänyt menestyviä yrityksiä mitä ihmeellisimmistä asioista somen ja muun median aikakaudella, mikä on tajuttoman siistiä ja ihailtavaa! Ja mikä tärkeintä, jos kaikilla muilla riittää rahkeet, niin miksei mullakin? Siitä mä lähden ottamaan selvää ;)

Tiedän, että sielä ruudun toisella puolella riittää yrittäjiä! Jakakaa hei iloa tännekin, minkälaisia kokemuksia teillä on yrittäjyydestä? Onko kellään vinkata jonkinmoista kurssia aloittelevalle yrittäjälle?


12 kommenttia

  1. Kahden yrittäjän lapsena ja tälläkin hetkellä yrittäjän vaimokkeena kannatan kyllä ehdottomasti. Ite oon tällä hetkellä ihan palkkatyössä, mutta kieltämättä yrittäminen toisi tietynlaisen vapauden elämään! :) En sano, että se on aina helppoa, mutta varmasti palkitsee, kun saa itse päättää työkuvionsa.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava kuulla, että sieltä löytyy hyviä kokemuksia :) Omien työaikojen päättäminen oli just se juttu, jonka takia itsekin kiinnostuin yrittäjyydestä.

      Poista
  2. Ei voi kun ihailla sun intoa ja päättäväisyyttä! Yrittäjyysmaailma on kyllä sellainen maailma, että siitä on vaikea saada selvää. Mutta joku siinä vaan vetää puoleensa. Oon miettinyt pitkään samaa, 2 vuotta kohta ollut nykyisessä työpaikassa ja vaikka se on oman alan työtä, niin pikkuhiljaa olis aika miettiä uusia juttuja. Perustan varmaan toiminimen muutenkin tässä pian, kun pitää laskuttaa yks isompi projekti, niin vois tarttua siihen!

    Tällä hetkellä isona unelmana ois tehdä töitä ympäristöasioihin liittyen, tarjota tietoa/koulutusta ja kannustaa tekemään kestävämpiä ostovalintoja. Jotain mitä voisin omalla osaamisella tarjota. Ehkä joku pakkaukseton kauppa, jossa järjestetään erilaisia workshoppeja tms... Se ydin on vielä hakusessa :) Ja joku jonka kaa lähteä rakentamaan koko hommaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia ja huh, täysin samaa mieltä. Mä en ole vielä päässyt edes minkäännäköiseen perustamiseen, kun vaihtoehtoja on niin monia kevytyrittäjyydestä toiminimiin ja muihin mahdollisuuksiin D: Toiminimeen varmaan päädyn itsekin.

      Ja ai vitsi, kuulostaapa ihanalta! Tuollaiseen lähtisin mielelläni itsekin mukaan, jos kumppani on vielä hakusessa ;) Pakkaukseton kauppa olisi kyllä hurjan hieno saavutus! :) Workshoppien järjestäminen saattaisi olla aika hyvä ihan sellaisenaankin!

      Poista
  3. Vau, hienoa Sofia! :) Kuulostaa ihan mahtavalta, ja innolla odottelen sinun matkaasi yrittäjäksi koskevia blogitekstejä :) Yrittäjyys on mulle aiheena hyvin vieras ja jopa pelottava, kuten itsekin sitä kuvailit. Mutta, on se selvästi yleistynyt viime aikoina, ja todella monella tuntuu olevan yrityskuvioita esimerkiksi somen parissa meneillään, ja myös kevytyrittäjyys on vahvasti pinnalla. Oon kans yrittäjyyteen liittyen täysin ummikko, mutta mielenkiinnolla seuraan sun juttujasi aiheesta, aina voi itsekin oppia lisää :) Tsemppiä, jään mielenkiinnolla odottelemaan tarkempia tietoja sun liikeideasta ;) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia ja mahtava kuulla, että kiinnostusta löytyy! :) Kevytyrittäjyys on mun käsittääkseni niin riskitöntä, että siihen lähteekin tosi helposti vaikka perus palkkatyön ohella, samalla tavalla kuin itsekin duunailen nyt. Lisää info tulossa pian, I promise ;)

      Poista
  4. Siis lähes ainoa mielikuva yrittäjyydestä mulla on vain tää, että työssä ollaan sit käytännössä 24/7 kun ollaan yrittäjiä. Ja se todella vaatii uskallusta! Itse oon sen verran sählä, että olisi tosi vaikea kuvitella itseäni yrittäjäksi. Pitäisi varmaan käydä jotain kursseja, et sais jotain ideaa koko hommasta :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahah, niin mullakin oli! :D Kunnollisen yritystoiminnan pyörittäminen sitä varmaan onkin, mutta kevytyrittäjyys on oma juttunsa, kaipa siihenkin saa upotettua elämänsä kun tykittää menemään :) Kieltämättä mullakin on mennyt aika paljon aikaa jo pelkkään valmisteluun ja perustamiseen, et mitäköhän se yrittäminen sitten on... Kaipa sen näkee pian ;)

      Poista
  5. Sofia ihan mahtavaa! Ihan aluksi haluan sanoa kuinka mä arvostan yrittäjyyttä. Itse olen vierestä seurannut kuinka stressaava se voi olla, enkä sen vuoksi koskaan haluaisi yrittäjäksi (isäni oli yrittäjä). Hän myös kertoi mulle yrittäjyydestä jonkin verran, pienenä kun sanoin haluavani myös niin hän toivoi etten lähtisi siihen hommaan:D Ei kertonut koskaan sen syvempää syytä mutta sen voi arvatakin, se on rankkaa ja vaatii paljon.
    Siitä huolimatta ihailen niitä jotka ovat yrittäjiä, jotka uskaltavat. Seuraan innolla ja mielenkiinnolla postaussarjaasi aiheesta. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinähän ottaa koko vastuun omasta taloudestaan, niin onhan se aikamoinen taakka. Varsinkin jos pyörittää yritystä, jossa on vielä työntekijöitä, niin voin vaan kuvitella minkälainen painekattila se on! Itse onneksi teen tätä vielä täysin sivuhommana päivätyön ohella, joten riskit ovat minimaaliset. En oikeastaan voi hävitä kuin vain omaa aikaa, ja mitä nyt matkakuluja sun muita pikkukolikoita. Jos pääsen opiskelemaan syksyksi, niin se onkin sit eri juttu se! Jänniä aikoija kuitenkin elellään, toivottavasti tää prokkis ottaisi nyt tuulta siipiensä alle :)

      Poista
  6. Vautsi, onnittelut ensimmäisestä - ja ehkä siitä vaikeimmasta - askeleesta yrittäjän uralla! Tuon päätöksen tekeminen on superhieno juttu :) Itsekin haaveilen jonkinlaisesta yrittäjyydestä ja voin samaistua niin sun fiiliksiin - teen ihan kivaa työtä elantoni pitimiksi, mutta en koe sitä kohtaan mitään sen suurempaa intohimoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isot kiitokset :) Itse haaveilin aika pitkään ennen kuin tartuin härkää sarvista, toivottavasti sunkin haave kävisi pian toteen! ;)

      Poista

Tutkimus: Yksi omena päivässä ei pidäkään lääkäriä loitolla. Yksi kommentti päivässä sen sijaan, pitää Sofian hyvin tyytyväisenä.

newer older Etusivu