Nuuka ei ole pihi, vaan fiksu rahankäyttäjä

. 11/21/2017 .
Kuuntelin taannoin Tulevaisuus Hanskassa-podcastia, jossa toimittaja ja podcastin vetäjä Jari Hanska vertaili oivallisesti piheyttä ja nuukuutta. Kaksi äärimmäistä säästeliäisyyttä kuvaavaa sanaa, jotka ovat synonyymejä toisilleen. Vai ovatko?

Hanska kertoi tarinan lapsuudestaan(jos muistan oikein), jossa yksi henkilöistä oli niin pihi, että se vaikutti hänen elämäänsä negatiivisesti. Toinen taas valikoi tarkasti mihin rahansa laittaa, mutta eli omilla mittareillaan täysin yltäkylläistä elämää. Piheyden ja nuukuuden välillä oli hiuksenohut raja, mutta valtava ero. Tarina puhutteli. Tunnistin itseni(ainakin osittain!), mutta mieleen juolahti myös muutama esimerkki äärimmäisestä piheydestä, joihin palaan ajatuksissani edelleen tänäkin päivänä.

Piheys on puhuttanut omissa piireissäni jo kouluajoista. Jotkut haluavat päästä mahd. vähäisillä kolikoilla, eikä se varsinaisesti ole huono asia. Riippuu pitkälti näkökulmasta. Arvostan, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Halveksun asennetta, jossa rahalle annetaan niin suuri arvo, että sitä pelätään käyttää ja pidetään varoistaan kiinni keinolla millä hyvänsä.

pihi säästeliäs nuuka

Muistan edelleen erään päivän, jolloin treffasin silloisen tutun kanssa keskustassa. Hän ei kehdannut maksaa ravintolassa edes vesilasillisesta, jonka ystävällinen tarjoilija lopulta toi ilmaiseksi pöytään. Oma tarjoamiseni oli pannassa sen jälkeen kun tyyppi myönsi, ettei ollut niin hädässä kun antoi olettaa, säästötililtä kyllä löytyisi euro jos toinenkin pahimpaan hätään. Maksamani ruokakassi kyllä kelpasi, kun naiivisti uskoin auttavani köyhää opiskelijaa. Tämä on yksi eläväisimmistä esimerkeistä äärimmäisen pihistä ihmisestä, jonka muistan.

"Pihi säästää aivan kaikesta, nuuka säästää asioista, joita ei tarvitse elääkseen hyvin."

Nuukuus taas on mielestäni yksi säästeliäisyyden fiksuimmista muodoista. Siksi onkin harmillista ja joskus vähän naurettavaakin, kuinka negatiivinen kuva nuukailusta on muodostunut. Nuuka keskittyy pohtimaan tarkasti ja rationaalisesti omia tarpeitaan, omaa varallisuuttaan ja ostettavan asian arvoa. Nuukailija leimataan usein virheellisesti ahneeksi, itsekkääksi ja hyväksikäyttäjäksi, mutta edustaako konservatiivinen rahankäyttö tosiaan edellämainittuja piirteitä? Nuukuus ja piheys on niputettu virheellisesti yhteen, kun toinen on selkeästi toistaan negatiivisempi lähestymistapa rahankäyttöön.

/ / / / / / / / / /

Olen ottanut mallia monista ihailemistani rahankäyttäjistä ja funtsinut vähän omaakin tuhlurisieluani. Se nyt vaan on toverit niin, että kaikesta ei kannata maksaa. On fiksua olla nuuka elämän tietyillä osa-alueilla, sen olen vaurastumisen ja kantäpään kautta oppinut.

Tosin tässä elämässä ei kannata olla ainakaan pihi tai jää aika paljosta paitsi. Ei ole myöskään hirveän suotavaa pistää kahisevaa tiskiin kuin huomista ei olisi. Siksi valitsisin nuukuuden kultaiseksi keskitieksi kulutusjuhlan ja kitusäästämisen välille. Nuukuus on uusi musta!

 säästäminen rahankäyttö

Kaikista elämäni piheyden perikuvista ja nuukuuden ylistäjistä on jäänyt kuitenkin käteen joitakin asioita, joista ei missään nimessä kannata pihistää:


– Treffi-illat. Oli kyseessä sitten parempi puolisko tai parempi frendi, ihmissuhteisiin kannattaa panostaa välillä ihan rahallisestikin.

– Hyvä ruoka. Halpa ei aina ole parempi ja joskus voi käydä vähän fiinimmässäkin raflassa. Kerran vannoin, etten koskaan maksaisi sataa euroa illallisesta, mutta se taisi olla elämäni hienoin päivä kulinaristisesti ajateltuna.

– Tärkeimmät vaatekappaleet. Pipo suojaa päätä, lämmin takki suojaa kehoa, laadukkaat kengät antavat tukevan pohjan jaloille ja selälle. Jos terveys ja mukavuus kiinnostaa, ei kannata mennä sieltä, mistä aita on matalin.

– Elämykset. Suurin osa merkityksellisimmistä muistoistani on kehittynyt jonkunnäköisen elämyksen aikana. Maksoimme itsemme kipeäksi monituntisella keskustelumaratonilla Pariisilaisessa samppanjabaarissa, mutta se oli yksi parisuhteemme kauneimmista hetkistä, eikä sille voi määritellä rahallista arvoa.

– Laatu. Jos uskoo, että halvalla saa laatua, tulee vielä pettymään karvaasti. Harvoja poikkeuksia toki löytyy, mutta halpa on kalliimpaan vastaavaan verratuna sitä usein ihan syystä.

– Mukavuus. Jos se parantaa elämänlaatua ja lisää mukavuutta, se on luultavasti hintansa väärti. Hyvänä esimerkkinä mukava ja ergonominen sänky.

– Vapaa-aika. Aika on kalliimpaa kuin mehevä tilipussi, jos aikaansa osaa arvostaa.


Mistä te, arvon lukijat, pihistätte ja mihin panostatte?
Kuuntelin taannoin Tulevaisuus Hanskassa-podcastia, jossa toimittaja ja podcastin vetäjä Jari Hanska vertaili oivallisesti piheyttä ja nuukuutta. Kaksi äärimmäistä säästeliäisyyttä kuvaavaa sanaa, jotka ovat synonyymejä toisilleen. Vai ovatko?

Hanska kertoi tarinan lapsuudestaan(jos muistan oikein), jossa yksi henkilöistä oli niin pihi, että se vaikutti hänen elämäänsä negatiivisesti. Toinen taas valikoi tarkasti mihin rahansa laittaa, mutta eli omilla mittareillaan täysin yltäkylläistä elämää. Piheyden ja nuukuuden välillä oli hiuksenohut raja, mutta valtava ero. Tarina puhutteli. Tunnistin itseni(ainakin osittain!), mutta mieleen juolahti myös muutama esimerkki äärimmäisestä piheydestä, joihin palaan ajatuksissani edelleen tänäkin päivänä.

Piheys on puhuttanut omissa piireissäni jo kouluajoista. Jotkut haluavat päästä mahd. vähäisillä kolikoilla, eikä se varsinaisesti ole huono asia. Riippuu pitkälti näkökulmasta. Arvostan, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Halveksun asennetta, jossa rahalle annetaan niin suuri arvo, että sitä pelätään käyttää ja pidetään varoistaan kiinni keinolla millä hyvänsä.

pihi säästeliäs nuuka

Muistan edelleen erään päivän, jolloin treffasin silloisen tutun kanssa keskustassa. Hän ei kehdannut maksaa ravintolassa edes vesilasillisesta, jonka ystävällinen tarjoilija lopulta toi ilmaiseksi pöytään. Oma tarjoamiseni oli pannassa sen jälkeen kun tyyppi myönsi, ettei ollut niin hädässä kun antoi olettaa, säästötililtä kyllä löytyisi euro jos toinenkin pahimpaan hätään. Maksamani ruokakassi kyllä kelpasi, kun naiivisti uskoin auttavani köyhää opiskelijaa. Tämä on yksi eläväisimmistä esimerkeistä äärimmäisen pihistä ihmisestä, jonka muistan.

"Pihi säästää aivan kaikesta, nuuka säästää asioista, joita ei tarvitse elääkseen hyvin."

Nuukuus taas on mielestäni yksi säästeliäisyyden fiksuimmista muodoista. Siksi onkin harmillista ja joskus vähän naurettavaakin, kuinka negatiivinen kuva nuukailusta on muodostunut. Nuuka keskittyy pohtimaan tarkasti ja rationaalisesti omia tarpeitaan, omaa varallisuuttaan ja ostettavan asian arvoa. Nuukailija leimataan usein virheellisesti ahneeksi, itsekkääksi ja hyväksikäyttäjäksi, mutta edustaako konservatiivinen rahankäyttö tosiaan edellämainittuja piirteitä? Nuukuus ja piheys on niputettu virheellisesti yhteen, kun toinen on selkeästi toistaan negatiivisempi lähestymistapa rahankäyttöön.

/ / / / / / / / / /

Olen ottanut mallia monista ihailemistani rahankäyttäjistä ja funtsinut vähän omaakin tuhlurisieluani. Se nyt vaan on toverit niin, että kaikesta ei kannata maksaa. On fiksua olla nuuka elämän tietyillä osa-alueilla, sen olen vaurastumisen ja kantäpään kautta oppinut.

Tosin tässä elämässä ei kannata olla ainakaan pihi tai jää aika paljosta paitsi. Ei ole myöskään hirveän suotavaa pistää kahisevaa tiskiin kuin huomista ei olisi. Siksi valitsisin nuukuuden kultaiseksi keskitieksi kulutusjuhlan ja kitusäästämisen välille. Nuukuus on uusi musta!

 säästäminen rahankäyttö

Kaikista elämäni piheyden perikuvista ja nuukuuden ylistäjistä on jäänyt kuitenkin käteen joitakin asioita, joista ei missään nimessä kannata pihistää:


– Treffi-illat. Oli kyseessä sitten parempi puolisko tai parempi frendi, ihmissuhteisiin kannattaa panostaa välillä ihan rahallisestikin.

– Hyvä ruoka. Halpa ei aina ole parempi ja joskus voi käydä vähän fiinimmässäkin raflassa. Kerran vannoin, etten koskaan maksaisi sataa euroa illallisesta, mutta se taisi olla elämäni hienoin päivä kulinaristisesti ajateltuna.

– Tärkeimmät vaatekappaleet. Pipo suojaa päätä, lämmin takki suojaa kehoa, laadukkaat kengät antavat tukevan pohjan jaloille ja selälle. Jos terveys ja mukavuus kiinnostaa, ei kannata mennä sieltä, mistä aita on matalin.

– Elämykset. Suurin osa merkityksellisimmistä muistoistani on kehittynyt jonkunnäköisen elämyksen aikana. Maksoimme itsemme kipeäksi monituntisella keskustelumaratonilla Pariisilaisessa samppanjabaarissa, mutta se oli yksi parisuhteemme kauneimmista hetkistä, eikä sille voi määritellä rahallista arvoa.

– Laatu. Jos uskoo, että halvalla saa laatua, tulee vielä pettymään karvaasti. Harvoja poikkeuksia toki löytyy, mutta halpa on kalliimpaan vastaavaan verratuna sitä usein ihan syystä.

– Mukavuus. Jos se parantaa elämänlaatua ja lisää mukavuutta, se on luultavasti hintansa väärti. Hyvänä esimerkkinä mukava ja ergonominen sänky.

– Vapaa-aika. Aika on kalliimpaa kuin mehevä tilipussi, jos aikaansa osaa arvostaa.


Mistä te, arvon lukijat, pihistätte ja mihin panostatte?

6 kommenttia

  1. Olipa hyvä kirjoitus, jossa oli paljon tärkeitä pointteja. Vaikka kielellisiä asioita tulee välillä pohdittua, enpä ollut aiemmin tullut ajatelleeksi nuukuuden ja piheyden eroavaisuuksia. Osasit kuvata sen hienosti. Ja pakko vielä sanoa, että itselläni lista ei-säästettävistä asioista näyttäisi hyvin samankaltaiselta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! :) En osannut minäkään, eli kaikki krediitti annettakoon Jari Hanskalle podcastissaan, mitä muuten suosittelen kuuntelemaan ;)

      Poista
  2. Todella hyvä kirjoitus taas! Enpä ole minäkään aiemmin miettinyt nuukuuden ja piheyden eroa. Ennen käytin rahaa holtittomasti mutta nykyään oon järkiintynyt onneksi, mutta panostan laatuun. Mä olen samaa mieltä nuissa mitä olit loppuun listannut. Tärkeihin asioihin täytyy panostaa, esimerkiksi sänky on yksi tosi tärkeä, me ollaan jopa panostettu superhyviin tyynyihinkin jotka ei olleet kovin edullisia tyynyiksi:'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän, kiitän :) Ja hei, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mä nimittäin koin ihan saman, hah. Täälläkin satsattiin hetki sitten kunnollisiin tyynyihin ja ei että kuinka uni maistuu nyt. Mulla katosi itse asiassa suurin osa niskajäykkyydestä oikeanlaiseen tyynyyn tottuessa :)

      Poista
  3. Mä ainakin koitan olla nuuka parhaani mukaan! Pihiksi musta ei olisi koskaan, vaikka kyllä myönnän joskus ottavani halvemman pääruuan, että voin ottaa esim jälkkärin. Oon enemmänkin sellainen arjen säästäjä, ostan yleensä edullisempia juttuja ja laitan sitten ylimääräiset rahat säästöön. Koitan luopua turhista asioista kuten luovoin ripsienpidennyksistä ja koitan olla ostamatta semmoista mitä en oikeesti tarvitse :D Matkustelusta on hyvä säästää aina kaikessa, mutta siihen myös käytän rahani kaikista mieluiten :)<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta pääruuassa säästäminenhän on vain nuukailua, ei piheyttä! Näin teen välillä itekkin, itse asiassa muunkin kuin ruoan kohdalla. Ja oho, sä kuvailit mut aikalailla sanasta sanaan viimeisessä kolmessa lauseessa ;) Peukutan ja kumarran!

      Poista

Tutkimus: Yksi omena päivässä ei pidäkään lääkäriä loitolla. Yksi kommentti päivässä sen sijaan, pitää Sofian hyvin tyytyväisenä.

newer older Etusivu