Anteeksi Suomi, petin sinut – Suomivihaajasta kotimaataan arvostavaksi

. 12/06/2017 .

Puolitoista vuotta sitten en osannut haaveilla mistään muusta kuin ulkosuomalaisuudesta. Kirjoitin tuntevani kuuluvani muualle: en koskaan halunnut olla osa suomalaista unelmaa. En ollut juro ja omissa oloissani viihtyvä, en kaivannut omakotitaloa mökkeineen, muksuineen ja koirineen, eikä mulla todellakaan ollut mitään yhteistä suomalaisten kanssa. Vaikka olin syntyperäinen suomalainen. Kun piti olla hiljaa ja värittää ruutujen sisältä, halusin huutaa ja maalata koko maailman. Olin samalla niin samanlainen kuin muut, mutta pistin silti silmään kuin yksi vääränsävyinen laatta kylppärirempan jälkeen.

Eräs aamuinen jutustelutuokio työnjohtajani kanssa sai mut oivaltamaan, mistä mun todellinen "suomiviha" kumpuaa. Kahden kulttuurin välissä kasvaminen teki musta kulttuurittomaan luuserin. Purin katkeruuttani siihen, jonka ajattelin olevan syypää: synnynmaahani.

järvi, laituri, suomi, luonto, auringonlasku

En ole oikein kumpaakaan, en suomalainen taikka venäläinen


Kasvaessani en halunnut olla mitään muuta kuin suomalainen, mutta musta kasvatettiin väkisin venäläistä. Jäin paitsi kaikista suomalaisen identiteettiä varhain muovaavista aktiviteeteistä, kun yritettiin tuputtaa oikein fiiniä neukkarivanhemman päähänpistoa. Kelatkaa, musta piti tulla taiteilija-ballerina-pianisti. Lapsuudestani jäi jäljelle outo sekamelska asioita, suomalaisia ja venäläisiä, joista en joko pitänyt tai päässyt niihin kunnolla kiinni.

Siitä johtuen en ole nähnyt yhtäkään Uuno Turhapuroa ja tiedän Kekkosen vain nimeltä. En myöskään tunne kotimaista kirjallisuutta, musiikkia taikka merkittäviä historiallisia hahmoja. Tutustuin Muumeihinkin vasta yläasteella. Vasta keskustellessani hiukan vanhemman duunarisukupolven kanssa töissä ymmärsin, kuinka paljosta olen todella jäänyt paitsi.

Raskainta on näyttää suomalaiselta, omistaa supisuomalainen nimi, kuulostaa suomalaiselta ja puhua kuin suomalainen, mutta jäädä kaikessa muussa jälkeen.

Keskustellessani työnjohtajani kanssa oivalsin, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa yhtään mitään. Katkeroitumisen ja kulttuurittomuuteni itsestäänselvyytenä pitämisen sijaan voisin tehdä asialle jotain. Suomalaisuus on satavarmasti veressäni, se olisi vain kaivettava sieltä ulos.

revontulet, suomi, luonto, taivas, aurora borealis, revontuli


Etsin suomalaisuuttani päivittäin pienillä teoilla. Tutustun historiaamme, nautin herkuistamme, ostan kotimaista astia- ja vaatekaappiin, sekä tuen kotimaisia viihteen ja taiteen ammattilaisia. Kasaan identiteettiäni uusiksi pala kerrallaan. On hurjaa kuvitella, kuinka paljon mieleni onkaan muuttunut, tai oikeastaan miten annoin taustani ja kasvatukseni vaikuttaa mielipiteisiini näin kauan. En ajattele enää mustavalkoisesti, vaan sinivalkoisesti.

Suomen hienous piilee yksinkertaisissa asioissa


Luulenpa, että kotimaani tarkasteleminen erilaisten lasien läpi vaati tietynlaista kypsyyttää omalta osaltani. Henkisen aikuistumisen ja maailmankuvani muuttumisen myötä olen oppinut arvostamaan suomea ihan erilailla. Mitä enemmän opin kotimaastamme, sitä enemmän sydämeni sykkii suomelle. Kaikki valittamani puutteet: kehitys, kulttuuri, sosiaaliset ihmiset, erilainen viihde, mainitakseni muutaman, ne kaikki löytyvät täältä. Olen vain etsinyt vääristä paikoista. Suomella on niin paljon tarjottavaa, mutta ajattelin liian mustavalkoisesti ymmärtääkseni sen.

Jos unohdetaan hetkeksi kaikki puutteet ja ongelmat, suomihan on helvetin hieno paikka elää. Jo pelkästään maantieteellisesti katsottuna. Vaikka valitamme välillä rahasta, meillä kuitenkin on turvaverkko, johon pudottautua. Vaikka kaamos vähän vituttaakin, luontomme on silti vailla vertaistaan. Tarvitseeko edes mainita ilmaista terveydenhuoltoa ja koulutusta? Suomi on myöskin älyttömän turvallinen maa, niin lapselle kuin aikuisellekin. Puhumattakaan teollisesta kehityksestä ja innovaatioista. Härkis ja nyhtis, anyone?

suomi 100 satavuotinen juhlavuosi Finland 100v

Suomi 100 vuotta – ylpeästi suomalainen!


Tänään juhlistetaan satavuotiasta Suomea ja voin ylpeänä juhlia mukana. Suomea ja suomalaisuuttani. Jokainen meistä on varmasti naljaillut kun joku on heittänyt ilmaan klassikon "on lottovoitto syntyä Suomeen", mutta mieti tänään hetki miksi kyseinen lause EI olisi totta omalla kohdallasi. Pohdi omaa suomalaisuuttasi, lapsuuttasi, nykypäivää ja tulevaisuuttasi. Mieti mahdollisuuksiasi tässä maassa. Pohdi tarkkaan, mitä sillä on tarjota, jos vain osaat etsiä.

Suomi on antanut mulle paljon: turvallisen paikan elää, huolehtivan sylin kun vanhempani ei siihen kyennyt, ilmaisen koulutuksen(pian myös maisterin, mikäli lykästää), kauniin luonnon ja raikkaan ilman ja ennen kaikkea mahdollisuuden elää sellaista elämää, kuin itse haluan.

Kiitos Suomi ja anteeksi, että petin sinut.

Loppuun vielä gallup: mikä on suomalaisin asia jonka tiedät tai liität vahvasti suomalaisuuteen? Mikä olisi ensimmäinen asia jonka opettaisit tuntemattomalle Suomesta?


Puolitoista vuotta sitten en osannut haaveilla mistään muusta kuin ulkosuomalaisuudesta. Kirjoitin tuntevani kuuluvani muualle: en koskaan halunnut olla osa suomalaista unelmaa. En ollut juro ja omissa oloissani viihtyvä, en kaivannut omakotitaloa mökkeineen, muksuineen ja koirineen, eikä mulla todellakaan ollut mitään yhteistä suomalaisten kanssa. Vaikka olin syntyperäinen suomalainen. Kun piti olla hiljaa ja värittää ruutujen sisältä, halusin huutaa ja maalata koko maailman. Olin samalla niin samanlainen kuin muut, mutta pistin silti silmään kuin yksi vääränsävyinen laatta kylppärirempan jälkeen.

Eräs aamuinen jutustelutuokio työnjohtajani kanssa sai mut oivaltamaan, mistä mun todellinen "suomiviha" kumpuaa. Kahden kulttuurin välissä kasvaminen teki musta kulttuurittomaan luuserin. Purin katkeruuttani siihen, jonka ajattelin olevan syypää: synnynmaahani.

järvi, laituri, suomi, luonto, auringonlasku

En ole oikein kumpaakaan, en suomalainen taikka venäläinen


Kasvaessani en halunnut olla mitään muuta kuin suomalainen, mutta musta kasvatettiin väkisin venäläistä. Jäin paitsi kaikista suomalaisen identiteettiä varhain muovaavista aktiviteeteistä, kun yritettiin tuputtaa oikein fiiniä neukkarivanhemman päähänpistoa. Kelatkaa, musta piti tulla taiteilija-ballerina-pianisti. Lapsuudestani jäi jäljelle outo sekamelska asioita, suomalaisia ja venäläisiä, joista en joko pitänyt tai päässyt niihin kunnolla kiinni.

Siitä johtuen en ole nähnyt yhtäkään Uuno Turhapuroa ja tiedän Kekkosen vain nimeltä. En myöskään tunne kotimaista kirjallisuutta, musiikkia taikka merkittäviä historiallisia hahmoja. Tutustuin Muumeihinkin vasta yläasteella. Vasta keskustellessani hiukan vanhemman duunarisukupolven kanssa töissä ymmärsin, kuinka paljosta olen todella jäänyt paitsi.

Raskainta on näyttää suomalaiselta, omistaa supisuomalainen nimi, kuulostaa suomalaiselta ja puhua kuin suomalainen, mutta jäädä kaikessa muussa jälkeen.

Keskustellessani työnjohtajani kanssa oivalsin, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa yhtään mitään. Katkeroitumisen ja kulttuurittomuuteni itsestäänselvyytenä pitämisen sijaan voisin tehdä asialle jotain. Suomalaisuus on satavarmasti veressäni, se olisi vain kaivettava sieltä ulos.

revontulet, suomi, luonto, taivas, aurora borealis, revontuli


Etsin suomalaisuuttani päivittäin pienillä teoilla. Tutustun historiaamme, nautin herkuistamme, ostan kotimaista astia- ja vaatekaappiin, sekä tuen kotimaisia viihteen ja taiteen ammattilaisia. Kasaan identiteettiäni uusiksi pala kerrallaan. On hurjaa kuvitella, kuinka paljon mieleni onkaan muuttunut, tai oikeastaan miten annoin taustani ja kasvatukseni vaikuttaa mielipiteisiini näin kauan. En ajattele enää mustavalkoisesti, vaan sinivalkoisesti.

Suomen hienous piilee yksinkertaisissa asioissa


Luulenpa, että kotimaani tarkasteleminen erilaisten lasien läpi vaati tietynlaista kypsyyttää omalta osaltani. Henkisen aikuistumisen ja maailmankuvani muuttumisen myötä olen oppinut arvostamaan suomea ihan erilailla. Mitä enemmän opin kotimaastamme, sitä enemmän sydämeni sykkii suomelle. Kaikki valittamani puutteet: kehitys, kulttuuri, sosiaaliset ihmiset, erilainen viihde, mainitakseni muutaman, ne kaikki löytyvät täältä. Olen vain etsinyt vääristä paikoista. Suomella on niin paljon tarjottavaa, mutta ajattelin liian mustavalkoisesti ymmärtääkseni sen.

Jos unohdetaan hetkeksi kaikki puutteet ja ongelmat, suomihan on helvetin hieno paikka elää. Jo pelkästään maantieteellisesti katsottuna. Vaikka valitamme välillä rahasta, meillä kuitenkin on turvaverkko, johon pudottautua. Vaikka kaamos vähän vituttaakin, luontomme on silti vailla vertaistaan. Tarvitseeko edes mainita ilmaista terveydenhuoltoa ja koulutusta? Suomi on myöskin älyttömän turvallinen maa, niin lapselle kuin aikuisellekin. Puhumattakaan teollisesta kehityksestä ja innovaatioista. Härkis ja nyhtis, anyone?

suomi 100 satavuotinen juhlavuosi Finland 100v

Suomi 100 vuotta – ylpeästi suomalainen!


Tänään juhlistetaan satavuotiasta Suomea ja voin ylpeänä juhlia mukana. Suomea ja suomalaisuuttani. Jokainen meistä on varmasti naljaillut kun joku on heittänyt ilmaan klassikon "on lottovoitto syntyä Suomeen", mutta mieti tänään hetki miksi kyseinen lause EI olisi totta omalla kohdallasi. Pohdi omaa suomalaisuuttasi, lapsuuttasi, nykypäivää ja tulevaisuuttasi. Mieti mahdollisuuksiasi tässä maassa. Pohdi tarkkaan, mitä sillä on tarjota, jos vain osaat etsiä.

Suomi on antanut mulle paljon: turvallisen paikan elää, huolehtivan sylin kun vanhempani ei siihen kyennyt, ilmaisen koulutuksen(pian myös maisterin, mikäli lykästää), kauniin luonnon ja raikkaan ilman ja ennen kaikkea mahdollisuuden elää sellaista elämää, kuin itse haluan.

Kiitos Suomi ja anteeksi, että petin sinut.

Loppuun vielä gallup: mikä on suomalaisin asia jonka tiedät tai liität vahvasti suomalaisuuteen? Mikä olisi ensimmäinen asia jonka opettaisit tuntemattomalle Suomesta?

6 kommenttia

  1. Niinkuin jo eilen sanoin, ihana postaus! <3 Mäkin oon ymmärtänyt Suomen arvon vasta kun aloin matkustamaan paljon. Osaan arvostaa kaikkea paljon paremmin :) Mun mielestä Suomessa on parasta luonto ja mahdollisuus opiskella! Hassua kun nuorempana opiskelu ei kiinnostanut yhtään ja nyt se on suurin unelma <3 Ja Suomi tekee sen mahdolliseksi meille kaikille :) Veisin kyllä Suomenlinnaan jonkun ulkomaalaisen tutun piknikille, mun lempparipaikkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) <3 Mulla se ei oikeastaan tullut edes matkistamisesta vaan maailman menosta ylipäätänsä. Nykypäivänä osaa arvostaa turvallisuutta, puhtautta ja koulutusta yhä enemmän. Ja hah, samoin! Mä kyllä luulen, että omalla kohdallani se johtui ihan vaan surkeasta koulutuksesta ammattikoulussa, ehkä yliopisto vetää vähän paremmin ;)

      Suomenlinna olisi ehdottomasti yksi munkin valinnoista, varsinkin kuumana hellepäivänä <3 Viime kesänä oli ihana käydä käppäilemässä ja pelaamassa vähän pokemonia noilla huudeilla :D

      Poista
  2. Tää oli ihan mega mielenkiintoinen postaus ja ihanan erilainen verrattuna kaikkiin "ihanaa olla suomalainen postauksiin". Ja ihan mielettömän kauniita kuvia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, mahtava kuulla! :) Kuvista tosin kiitokset alkuperäisille valokuvaajille Pixabayssä :)

      Poista
  3. olipa hyvö postaus!! Mun asia varmaan ois perus sauna mökki combo, jos jotain suomesta ja just kertoo meidän maasta ja historiasta ja miten on kaikki 4vuoden aikaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ah, sauna on kyllä yksi parhaimmista asioista maailmassa! :)

      Poista

Tutkimus: Yksi omena päivässä ei pidäkään lääkäriä loitolla. Yksi kommentti päivässä sen sijaan, pitää Sofian hyvin tyytyväisenä.

newer older Etusivu